Puhe
Vielä eilen hetki sitten
olin suuri kuin jättiläinen
Suuresta suusta suuren ääneen
lausuin sanoja huusin ääneen
Sanoja siitä,mitä mieltä
olen teistä ja teidän töistä
Puhuin puolesta,puolesta maan
joka jalkojen alla upottaa
Kuuta katson,kuka sen omistaa
Kenen on taivas,kenen on tämä maa
Kenen kehtoa kalma keinuttaa
Kenen toimesta me täällä kuljetaan
Mätäs mättäältä,metri metriltä
vaivun maahan,maahan vetiseen
Täällä on turhaa,turha on huutaa
sillä täällä ei sanoja kuulla
Nämä linnut laulavat minulle
kertovat siitä,kuinka on pientä
elo yhden,yhden ihmisen
Sillä tämä maa on ikuinen
Fala
Ainda ontem, um instante atrás
Eu era grande como um gigante
De uma boca grande, em voz alta
Eu disse palavras, gritei em voz alta
Palavras sobre o que penso
De vocês e do que fazem
Falei em defesa, em defesa da terra
Que debaixo dos pés afunda
Olho para a lua, quem a possui?
De quem é o céu, de quem é esta terra?
De quem é o berço que a morte embala?
Por quem estamos aqui vagando?
Lama de um pântano, metro a metro
Eu afundo na terra, na terra molhada
Aqui é em vão, é inútil gritar
Pois aqui as palavras não são ouvidas
Esses pássaros cantam para mim
Contam como é pequeno
A vida de um, de um ser humano
Pois esta terra é eterna