Vanki
Köytettynä jäisellä maalla istuen.
Iskuja vastaanottaen.
Naama verisenä, ylös lyöjäänsä katselee.
Tuntee sisällään luiden murtuvan rusahtaen.
Armoa mielessään hiljaa anelee.
Tuntemattomien keskellä kasvottomana.
Ihmisarvonsa menettäneenä, arvottomana.
Sotavanki maahan paiskattu.
Henkisesti lähes täysin raiskattu.
Ei suostu tietojaan kertomaan, jotka hautaan käskettiin kantamaan.
Hampaansa maahan sylkien, verta oksentaen, tuskasta huutaen, kivusta valittaen.
Iskuja tulee liian monta, ei kestä sotilas mahdotonta.
Tajuntansa menettää, epäonnekseen ei kuitenkaan henkeään.
Köytettynä jäisellä maalla istuen.
Iskuja vastaanottaen.
Naama verisenä, ylös lyöjäänsä katselee.
Tuntee sisällään luiden murtuvan rusahtaen.
Armoa mielessään hiljaa anelee.
Tuntemattomien keskellä kasvottomana.
Ihmisarvonsa menettäneenä, arvottomana.
Sotavanki maahan paiskattu.
Henkisesti lähes täysin raiskattu.
Ei suostu tietojaan kertomaan, jotka hautaan käskettiin kantamaan.
Hampaansa maahan sylkien, verta oksentaen, tuskasta huutaen, kivusta valittaen.
Iskuja tulee liian monta, ei kestä sotilas mahdotonta.
Tajuntansa menettää, epäonnekseen ei kuitenkaan henkeään.
Prisioneiro
Amarrado em solo gelado, sentado.
Recebendo golpes.
Com o rosto ensanguentado, olha para quem o ataca.
Sente dentro de si os ossos se quebrando, estalando.
Pede por clemência em silêncio na mente.
No meio de estranhos, sem rosto.
Perdeu seu valor humano, se sentindo sem valor.
Prisioneiro de guerra jogado no chão.
Mentalmente quase totalmente estuprado.
Recusa-se a contar o que mandaram levar para o túmulo.
Cuspindo seus dentes no chão, vomitando sangue, gritando de dor, reclamando do sofrimento.
Os golpes vêm em demasia, o soldado não aguenta o impossível.
Perde a consciência, mas por azar não perde a vida.
Amarrado em solo gelado, sentado.
Recebendo golpes.
Com o rosto ensanguentado, olha para quem o ataca.
Sente dentro de si os ossos se quebrando, estalando.
Pede por clemência em silêncio na mente.
No meio de estranhos, sem rosto.
Perdeu seu valor humano, se sentindo sem valor.
Prisioneiro de guerra jogado no chão.
Mentalmente quase totalmente estuprado.
Recusa-se a contar o que mandaram levar para o túmulo.
Cuspindo seus dentes no chão, vomitando sangue, gritando de dor, reclamando do sofrimento.
Os golpes vêm em demasia, o soldado não aguenta o impossível.
Perde a consciência, mas por azar não perde a vida.