Tyttö Joka Katsoo Merelle
Sen talon seinässä
Luki verenpunaisella tekstillä:
Herätä minut vasta sitten
Kun me oomme päässeet perille
Enkeleiden korot kiitää pitkin
Taivaankannen lattiaa
Kuuletko sinäkin sen?
Minä lupaan olla
Sinulle se ainoa
Olla ilta viimeinen
Miksi niin vähästä
Kaikki kaunis noin vain pois heitetään
Sitten vuosia murusia niitä
Takaisin polulta kerätään
Sä oot aina mulle se
Tyttö joka katsoo merelle
Mitä siellä näätkään?
Näätkö siellä jotakin johon voisi tarttua
Jotain kestävää ja pysyvää?
Tästä sinne asti
Mistä kukaan tiedä ei
Niinkuin ilta viimeinen
Toda menina olha para o mar
A parede do edifício
Leia o texto vermelho-sangue:
Acorde-me, em seguida,
Quando chegamos lá oomme
Taxas Anjos arremessado ao longo do
Cobrir o chão do céu
Você pode ouvi-lo também?
Prometo ser
Para você, isso só
Para a última
Por que tão pouco
Tudo bonito apenas jogado para fora do
Depois, durante muitos anos as migalhas
De volta do caminho coletadas
Você sempre faz isso por mim
Uma menina que olha para o mar
O que há para näätkään?
Näätkö há algo que poderia ser pego em
Algo duradouro e permanente?
Para isso, existem até
O que ninguém sabe é
Quanto à última