Hiljaiseksi Lampi Jää
Siniusva kohoaa
alta kiven ja kannon
Kivet puhuttelevat henkeä
kannot avartavat näkyjä
Yksi kivestä, kylmästä maasta,
kävyn kuorista, sienen kukista
Vedet vellovat, illan koittaessa soi
Ihmissielua unhoon vaivuttavat
metsänhenget ja ääni yön
Tanssi viimeinen tanssisi
tänä iltana, kun kivet
kutsuvat kuolemaan
Ei sanoja jättää hyvästiä
Tuulet kutsuvat, ojenna kätesi
Siivittäkää minut pohjantähtiin,
nostakaa yötaivaan tanssiin
Yksi usvasta, sinertävästä valosta
tuulen jäljistä, ilman hengistä
Sammaleinen kuolinvuode
naavaisten katseiden ympäröimä
Hiljaiseksi lampi jää
O Lago Silencioso
Sinuoso se ergue
debaixo da pedra e do tronco
As pedras falam à alma
os troncos ampliam as visões
Uma pedra, da terra fria,
do casca do pinhão, das flores do cogumelo
As águas se agitam, ao anoitecer ressoa
Os espíritos da floresta afundam a alma humana
A voz da noite e os sons
Dance sua última dança
esta noite, quando as pedras
chamam para a morte
Sem palavras para se despedir
Os ventos chamam, estenda sua mão
Levem-me às estrelas do norte,
erguendo-me na dança do céu noturno
Uma névoa, de uma luz azulada
dos rastros do vento, dos espíritos do ar
Um leito de morte coberto de musgo
cercado por olhares de barba de velho
O lago fica silencioso