Viimeinen Tuoppi
Silloin olin jossain, kaukana täältä
Seuranani ratsu uskollinen
Ympärilläni ei ollut muuta kuin jäätä
Satulassa kultaa kuninkaiden
Takanani tuolloin verinen virta
Sekä joki kyynelistä omaisten
Olin ollut soturi vuoksi miekan,
Vuoksi mammonan ja naisten
chorus:
Viimeinen tuoppi huulilleni nostakaa!
Ylvästäkää katseenne, en pelkää kuolemaa
Siis viimeinen tuoppi kaatakaa!
Kohti uutta seutua vaelsin halki
Jäisten arojen, karujen seutujen
Seuraavaa haastetta kirveelleni etsin
Kuolemaa halukkaille tarjoten
Määränpäätä nähnyt, en liioin tiennyt
Suuntanani kuiskaukset tuulten
Silloin en arvannut et' joskus tunnen
Suudelman tuonelan hulluuden
chorus:
Viimeinen tuoppi huulilleni nostakaa!
Ylvästäkää katseenne, en pelkää kuolemaa
Siis viimeinen tuoppi kaatakaa!
Viimeinen tuoppi huuliltani nostakaa
Ylvästäkää katseenne, ei kukaan väistä kuolemaa
Siis viimeinen tuoppi nostakaa
Viimeistä kertaa, jumalat, pyydän,
Sieluni punnitkaa
Última Caneca
Então eu estava em algum lugar, longe daqui
Com meu cavalo fiel ao meu lado
Ao meu redor não havia nada além de gelo
Na sela, ouro dos reis
Atrás de mim, naquele tempo, um rio sangrento
E um rio de lágrimas dos parentes
Eu tinha sido um guerreiro por causa da espada,
Por causa da grana e das mulheres
refrão:
Levantem a última caneca aos meus lábios!
Ergam seus olhares, não temo a morte
Então, derrubem a última caneca!
Rumo a novas terras, eu vagava por
Pradarias geladas, regiões áridas
Procurando o próximo desafio para meu machado
Oferecendo a morte aos que desejam
Não sabia muito sobre o destino
Meu rumo eram os sussurros do vento
Naquela hora, não imaginava que um dia sentiria
O beijo da loucura do além
refrão:
Levantem a última caneca aos meus lábios!
Ergam seus olhares, não temo a morte
Então, derrubem a última caneca!
Levantem a última caneca dos meus lábios
Ergam seus olhares, ninguém escapa da morte
Então, levantem a última caneca
Pela última vez, deuses, eu peço,
Pesem minha alma