Kuuleeko Kukaan?
Jumalainen suu ja lunta kasvoillaan hän on vielä koskematon
ja syytön saamaansa huomioon. Enkelitkin haluaa nähdä hänen nauravan.
Suurin kimaltavin, kultaisin etukirjaimin häntä kutsutaan.
Ja pikkutyttö leikkii prinsessaa pitsiverho harteillaan.
Ympärillä kaikki huokaa: Saat mitä vaan.
Kolmetoista kynttilää jo hiipuu hänen silmissään.
Kultaa kämmenellään. Hän kaiken saa, vaikkei pyytäisikään.
Kuuleeko kukaan? Häntä tullaan aina vain katsomaan.
Osaansa uupunut on, kuin viimeinen pilkahdus auringon, ennen laskuaan.
Ja pikkutyttö leikkii prinsessaa pitsiverho harteillaan.
Ympärillä kaikki huokaa: Saat mitä vaan.
Ja kun sä keinut keinua kauniimmin
Kannat kruunus ylväämmin
Ympärillä kaikki huokaa: Saat mitä vaan.
Kuuleeko kukaan?
Kuuleeko kukaan?
Kuuleeko kukaan...?
Alguém Escuta?
Boca divina e neve no rosto, ela ainda é intocada
E inocente pelo olhar que recebe. Até os anjos querem vê-la sorrir.
A maior, brilhante, com letras douradas, é assim que a chamam.
E a menininha brinca de princesa com a cortina de renda nos ombros.
Ao redor, todos suspiram: Você pode ter o que quiser.
Treze velas já se apagam em seus olhos.
Ouro na palma da mão. Ela consegue tudo, mesmo sem pedir.
Alguém escuta? Sempre vêm só para vê-la.
Cansada de seu papel, como o último raio de sol, antes de se pôr.
E a menininha brinca de princesa com a cortina de renda nos ombros.
Ao redor, todos suspiram: Você pode ter o que quiser.
E quando você balança, balança mais bonito
Carrega sua coroa com mais dignidade
Ao redor, todos suspiram: Você pode ter o que quiser.
Alguém escuta?
Alguém escuta?
Alguém escuta...?