Kova Maa
Yli metsän, pellon, kirkonkellot
Ne kumeana kaikaa sunnuntain
Mustissaan oli pappi ja suku
Mutta joku siitä haudalta puuttui kai
Vanhempi veli meni rankamettään
Eikä se joutanut saattelemaan
Isä oli toiselle antanu talon
Toiselle jäi vaan kova maa
Kylmä ja kova maa
Mun kotimaa, isieni maa
Karu kansa ja kova maa
Mun oma maa
Kuunnelkaa kun se laulaa
Kanttori veisaa kun arkussa vainaa
Vanhalla kirkolla siunaillaan
Pitkin mäkeä on saattoväkeä
Ämmien joukossa kuiskaillaan
Tuli rankakuormalla mustalla ruunalla
Ruumishuoneen risteykseen
Nähny ei kettään, kääntyi mettään
Eikä se katsonut taakseen
Kylmä ja kova maa
Mun kotimaa, isieni maa
Karu kansa ja kova maa
Mun oma maa
Kuunnelkaa kun se laulaa
Pantiin multiin, kotia tultiin
Siinä se on ja se piisaa
Yöt on öitä ja päivät on töitä
Talvella kuolleita muistellaan
Mutta illan hämärässä kumminkin
Sillä veljellä polttaa rintaa
Se ruusupensaan oksan taittaa
Pimeän tullen katoaa
Kylmä ja kova maa...
Terra Fria
Além da floresta, do campo, os sinos da igreja
Ecoam pesadamente no domingo
O padre e a família estavam de preto
Mas alguém estava faltando do túmulo, eu acho
O irmão mais velho foi para a mata densa
E não teve tempo de acompanhar
O pai deu uma casa para um
E para o outro ficou só a terra dura
Terra fria e dura
Minha pátria, terra dos meus ancestrais
Povo árido e terra dura
Minha própria terra
Escutem como ela canta
O cantor entoa enquanto o defunto está no caixão
Na velha igreja, fazem a bênção
Pela ladeira, a comitiva avança
Entre as mulheres, sussurram
Veio com uma carga pesada em um cavalo negro
Na encruzilhada do necrotério
Não viu ninguém, virou para a mata
E não olhou para trás
Terra fria e dura
Minha pátria, terra dos meus ancestrais
Povo árido e terra dura
Minha própria terra
Escutem como ela canta
Colocaram na terra, voltamos para casa
Ali está e isso é o que basta
As noites são noites e os dias são trabalho
No inverno, lembramos dos mortos
Mas na penumbra da noite, mesmo assim
Aquele irmão sente um peso no peito
Ele quebra um galho da roseira
E desaparece na escuridão
Terra fria e dura...