Kuolemanpäivä
Hyvää kuolemapäivää
ei ole arvokasta kuolemaa
on vain se yksi ja varmasti likainen
ja jälleen syntymisen pelossa
te kaikki palvotte sanatuojaa
kipu leikkaa heikot lihoiksi
yltäpäältä verensekaisessa hiessä
avuttomana alleni lasken
vieraan kädeltä armoa anelen
vääntelehtivä kummajainen
ilman hampaita hulluksi kasvaa
tämä potilas puoliunessa
itseään tutkii, operoi ja rasvaa
syntipukki on syyntakeeton
pedofiili, raivotauti eli tekosyy
lopulta se olet vai yksin sinä
ja sinä yksin kaikkia vastaan
ei ne ymmärrä, ei ne tiedä
sen vihan syy on pahan siemen
ettekö te näe solmin kieleni solmuun
ulostan verta se on sadonkorjuu
Taivaan porteilta helvettiin
päädyt itseäsi myymään
voit olla varma, laske koskaan irti en
en koskaan
Olen kuin hehkuva rauta
jumalauta tulkaa takomaan
päästä koskaan irti en
en koskaan, en koskaan
maasta sinä olet tullut
ja maaksi olet jälleen tulema
perkele jätesäkki tavaraa
se on jokamiehenoikeus ja kohtalo
tahdon halvaantua tuskasta
paholaisen kanssa kaljaa juoda
veren virtaan käteni upottaa
kalman hiessä kuonan huuhtoa
ei kukaan voi minua tuomita
en koskaan halunnut pahaa
juuri siksi pääsen autuuteen
ja sielä minulle jaetaan rahaa
Taivaan porteilta helvettiin
päädyt itseäsi myymään
voit olla varma, laske koskaan irti en
en koskaan
Olen kuin hehkuva rauta
jumalauta tulkaa takomaan
päästä koskaan irti en
en koskaan, en koskaan
minä olen tyydyttänyt elämänhalun
ja nyt elän vasten tahtoa
aina vahvemman itseni pelastan
enkä elä enää koskaan
Dia da Morte
Bom dia da morte
não há morte que tenha valor
só existe uma e com certeza é suja
e novamente com medo de renascer
vocês todos adoram o mensageiro
a dor despedaça os fracos
coberto de suor misturado com sangue
desamparado, deixo-me cair
imploro por clemência da mão estranha
um monstro contorcido
sem dentes, cresce em loucura
este paciente meio adormecido
examina, opera e lubrifica a si mesmo
o bode expiatório é irresponsável
pedófilo, raiva ou desculpa
no final, você é ou está sozinho
e você sozinho contra todos
eles não entendem, eles não sabem
que a razão dessa raiva é a semente do mal
vocês não veem que amarro minha língua em um nó
excreto sangue, é a colheita
Das portas do céu ao inferno
você acaba se vendendo
pode ter certeza, nunca vou soltar
nunca, nunca
Sou como um ferro incandescente
caramba, venham forjar
nunca vou soltar
nunca, nunca, nunca
da terra você veio
e em terra você voltará
caramba, saco de lixo
é o direito e o destino de todo homem
quero paralisar-me de dor
beber cerveja com o diabo
mergulhar minhas mãos no rio de sangue
lavar a escória no suor da morte
ninguém pode me julgar
nunca quis o mal
justamente por isso, alcanço a salvação
e lá me dão dinheiro
Das portas do céu ao inferno
você acaba se vendendo
pode ter certeza, nunca vou soltar
nunca, nunca
Sou como um ferro incandescente
caramba, venham forjar
nunca vou soltar
nunca, nunca, nunca
eu satisfaço a vontade de viver
e agora vivo contra a vontade
sempre salvarei meu eu mais forte
e nunca mais viverei.