Armahda Lapset
Voimasanat ovat alkaneet kuulumaan viime aikoina äänekkäämmin
Taustalla oleva hiljainen itku on kestänyt kuiteen jo kauemmin
Pitkään aikaan, ei viikkoon, ei kuukauteen ilosta voinut oo naurahtaa
Ja leikinlaskun ja leppoisan seuran on helposti pystynyt unhoittamaan
Puolitangossa roikkuva lippu ei tyynessä kykene liikkumaan
Talon takana mustuneet koivut ovat heittäneet lumet jo harteiltaan
Aamuisin näkee jo pihalla käydä ja illallakin jaksaa pidempään
Silti tänä vuonna ei hiljaiseen viikkoon päivää seitsemän riitäkään
Juosten mustalle
Juosten mustalle reunalle jään
Juosten mustalle
Ja vieden mennessään
(2x)
Pajun kissoja, hiiren korvia poimittu maljakkoon ruskeaan
Äiti valinnut vaatteita, päätynyt leninkiin tumman puhuvaan
Yhtä ei paikalle saadakaan, pyyhitty pois on marraskuun kymmenes
Niin retki päättyi kun matkaa ol' mennyt vain vuosikymmenen neljännes
Crianças da Tempestade
As palavras de força têm ecoado mais alto ultimamente
O choro silencioso ao fundo já dura há muito tempo
Há muito tempo, não consigo rir de alegria, nem por uma semana, nem por um mês
E a brincadeira e a companhia tranquila facilmente foram esquecidas
A bandeira a meio mastro não consegue se mover na calmaria
Atrás da casa, os bétulas negras já se livraram da neve nos ombros
De manhã já dá pra ver o movimento no quintal e à noite ainda se aguenta mais
Ainda assim, este ano, uma semana silenciosa não dá pra ser só sete dias
Correndo para o escuro
Correndo para a borda da escuridão
Correndo para o escuro
E levando tudo embora
(2x)
Gatinhos de salgueiro, orelhas de rato colhidas em um vaso marrom
Mamãe escolheu as roupas, acabou com um vestido que fala em tons escuros
Um não consegue chegar ao local, o décimo de novembro foi apagado
Assim a jornada terminou quando a viagem tinha durado apenas um quarto de século