Häpeän lyhty
Pöytä on valmis ja tunnelma sen
Hiljalleen täyttää talon lämpöisen
Herkut tuoksuvat, luoksensa kutsuvat taas
Pöytään saapuvat ajallaan
Paikoilleen alas istumaan
Mut yhtä tuolia ei kukaan huolia saata
Hymyä yhtä on kaikkien suut
Paistista jäljellä kiiltävät luut
Vaan yhtä aihetta ei kukaan mainita uskalla
Eines saatu on päätökseen
Jo alkavat siirtyä eteiseen
Juhla vietetty, kunnia säilötty on
Muori vanha vaan kiikustaan
Lapsiaan katsoo viel uudestaan
Mielessään itkien, häveten silmänsä sulkee
Kun lapset ovat matkassa maallisen
Ja unohtuneet teot isien
Ja vaik kuinka yrittää suojata taloaan
Häpeän lyhty luo himmeää valoaan
Kyyneleet unholaan jääneet sulamaan saa
Lanterna da Vergonha
A mesa está posta e a atmosfera
Vai lentamente preenchendo a casa quente
As delícias exalam aroma, chamando de volta
As pessoas chegam na hora certa
Sentam-se em seus lugares
Mas uma cadeira ninguém se atreve a ocupar
Sorrisos iguais nos rostos de todos
Os ossos brilhantes do assado que sobrou
Mas um assunto ninguém se atreve a mencionar
A refeição chegou ao fim
Já começam a se mover para o hall
A festa foi celebrada, a honra guardada
A velha avó, de sua cadeira
Olha para seus filhos mais uma vez
Em sua mente, chorando, fecha os olhos de vergonha
Quando as crianças estão na jornada do mundo
E os feitos dos pais foram esquecidos
E por mais que tente proteger sua casa
A lanterna da vergonha emite sua luz fraca
As lágrimas que ficaram para trás começam a derreter