Hei tie
refren':
Neiti takkutukka, lumpeenkukka, kompuroiva raitasukka
Laulaa kolikoita hattuun.
Laulaa kuninkaista, sotilaista, liisoista ja ihmemaista
Ja siitä, kuinka sattuu.
refren'2:
Ja sen kodissa jossakin ne soittivat jo poliisin,
Ja se yksi paskiainen katuu, mutta anteeksi ei saa.
Hei tie, vie mut kaupunkeihin, kyliin, bensanhajuun, valoviidakkoon.
Vie toiveista pois, sylistä syliin, kunnes en enää tiedä, missä oon.
Pölyillä sotket päätä.
Mä oon paperisen ohut ja mun sydän syväjäätä kasvattaa.
Hei tie, vie mut reunalle ja yli, kauas täältä sinne, missä oon.
Ujonlainen keijukainen, asioistaan vaitonainen
Kaukaa kyyneleensä kiertää.
Yksinäinen, päältä jäinen, rakkaudessa kerjäläinen,
Kengät kuljettaa ja hiertää.
refren'2
Hei tie, vie mut kaupunkeihin, kyliin, bensanhajuun, valoviidakkoon.
Vie toiveista pois, sylistä syliin, kunnes en enää tiedä, missä oon.
Pölyillä sotket päätä.
Mä oon paperisen ohut ja mun sydän syväjäätä kasvattaa.
Hei tie, vie mut reunalle ja yli, vie kauas täältä sinne, missä oon.
refren'
Ei, estrada
refrão:
Menina de cabelo bagunçado, flor de lótus, meia listrada que tropeça
Canta moedas no chapéu.
Canta sobre reis, soldados, donzelas e mundos de fantasia
E sobre como dói.
refrão 2:
E na casa dela, em algum lugar, já chamaram a polícia,
E aquele filho da mãe se arrepende, mas não vai ter perdão.
Ei, estrada, me leve para as cidades, vilarejos, cheiro de gasolina, selva de luz.
Leve-me das esperanças, de abraço em abraço, até eu não saber mais onde estou.
A poeira embaralha a cabeça.
Eu sou fino como papel e meu coração cria gelo profundo.
Ei, estrada, me leve até a beira e além, longe daqui, para onde eu estou.
Fada tímida, silenciosa sobre suas coisas
Lá de longe, suas lágrimas rolam.
Sozinha, com a superfície gelada, mendiga do amor,
Os sapatos a machucam e a ferem.
refrão 2
Ei, estrada, me leve para as cidades, vilarejos, cheiro de gasolina, selva de luz.
Leve-me das esperanças, de abraço em abraço, até eu não saber mais onde estou.
A poeira embaralha a cabeça.
Eu sou fino como papel e meu coração cria gelo profundo.
Ei, estrada, me leve até a beira e além, leve-me longe daqui, para onde eu estou.
refrão