Liehuva Liekinvarsi
Tuolla metsässä makaa kuollut mies,
näin huutaen poika juoksi kylään,
tuolla metsässä makaa lumeen kuollut mies,
kuollut mies on tuttu kukaties.
Sillä yksi oli liehuva liekinvarsi,
ja toinen oli kuivaa puuta,
mutta minä olin tulehen tuijottaja
jolle tuli niin tukalasti kuuma.
Satoi yön jokilaaksossa lunta,
peitti veren valkeaan vaippaan,
heräs keskeltä suvikunta rakkainpain,
rakkainpain toi talven tullessaan,
silloin aurinko poltti suvenmaan,
kulki nainen kesäpaidassaan,
astui metsästä polullensa nuori mies
nuori mies tien sulki katseellaan.
Sillä yksi oli liehuva liekinvarsi,
ja toinen oli kuivaa puuta,
mutta minä olin tulehen tuijottaja
jolle tuli niin tukalasti kuuma.
Minä verisen veitseni terän,
kesä paitasi pellavaan pyyhin,
jollei mies osaa muuta niin se puukottaa,
puukottaa, ei osaa muutakaan.
Sillä yksi oli liehuva liekinvarsi,
ja toinen oli kuivaa puuta,
mutta minä olin tulehen tuijottaja
jolle tuli niin tukalasti kuuma.
Yksi oli liehuva liekinvarsi,
ja toinen oli kuivaa puuta,
mutta minä olin tulehen tuijottaja
jolle tuli niin tukalasti kuuma.
Mutta minä olin tulehen tuijottaja
jolle tuli niin tukalasti kuuma.
Varas de Chamas
Naquela floresta, um homem morto jaz,
assim gritando, o garoto correu pra vila,
naquela floresta, um homem morto na neve,
um homem morto que talvez eu conheça.
Pois um era uma vara de chamas tremulantes,
e o outro era madeira seca,
mas eu era o que olhava para o fogo
e que ficou sufocadamente quente.
Nevou à noite no vale do rio,
encobriu o sangue com um manto branco,
acordei no meio da amada primavera,
a amada trouxe o inverno consigo,
aí o sol queimou a terra do verão,
uma mulher andava com sua blusa de verão,
um jovem saiu da floresta para seu caminho
e o jovem bloqueou o caminho com seu olhar.
Pois um era uma vara de chamas tremulantes,
e o outro era madeira seca,
mas eu era o que olhava para o fogo
e que ficou sufocadamente quente.
Eu limpei a lâmina da minha faca ensanguentada,
na sua blusa de verão, eu enxuguei,
se o homem não sabe fazer mais nada, ele apunhala,
apunhala, não sabe fazer mais nada.
Pois um era uma vara de chamas tremulantes,
e o outro era madeira seca,
mas eu era o que olhava para o fogo
e que ficou sufocadamente quente.
Um era uma vara de chamas tremulantes,
e o outro era madeira seca,
mas eu era o que olhava para o fogo
e que ficou sufocadamente quente.
Mas eu era o que olhava para o fogo
e que ficou sufocadamente quente.