Ikuinen
Vangittuna ja sidottuna
Sokaistuna ja kuurona
Avuttomana muttei yksin
Kuolemassa muttei kuollut
Alasti kylmässä tilassa
Omien ulosteiden seassa
Hengittää yhä vielä
Muttei tiedä että elääelää mutta miten kauan?
Liikkeettömänä ja silvottuna
Nyljettynä ja häpäistynä
Tietää kidutuksen
Muttei kipua tunne
Kuivuneen veren peitossa
Oksennukseensa tukehtumassa
Kuolemaa yhä odottaa
Muttei sitä saa
katsoo vierestä hymyillen rakastaan
Miten ihanaa onkaan rakastaa
Kohta taas koittaa aika rakkauden
Hänen rakkaansa saa tuntea sen
vangittuna ja sidottuna
Sokaistuna ja kuurona
avuttomana muttei yksin
Kuolemassa muttei kuollut
Eterno
Prisioneiro e amarrado
Cego e surdo
Desamparado, mas não sozinho
Morrendo, mas não morto
Nu em um lugar frio
No meio das próprias fezes
Ainda respira
Mas não sabe que está vivo, vivo, mas por quanto tempo?
Imóvel e desfigurado
Despelado e envergonhado
Sabe da tortura
Mas não sente a dor
Coberto de sangue seco
Sufocando no próprio vômito
Ainda espera pela morte
Mas não a consegue
Observa de lado, sorrindo para seu amor
Como é maravilhoso amar
Logo chegará a hora do amor novamente
Seu amado poderá sentir isso
Prisioneiro e amarrado
Cego e surdo
Desamparado, mas não sozinho
Morrendo, mas não morto