Ranta Hiljainen
Mä rantaan hiljaiseen kuljen yksinäin.
Ei muita siellä näy, mietin allapäin.
Vain ranta hiljainen, ei ketään tuu,
mä mietin: aikaahan tässä tuhraantuu.
Vain ranta hiljainen ja yksin oon,
onnesta jäljellä sirpaleet vain on.
Tuulesta löytyy nuo sanat tyhjyyden.
Harmaina kietovat syliin ihmisen.
Vain ranta hiljainen, niin hiljainen,
lintujen laulavan kuule enää en.
Vain ranta hiljainen, ääreltä sen
voit löytää hiljaisen, suuren kaipauksen.
On enää jäljellä pieni muisto vain.
Ei se voi riittää, jos olet muistoissain.
Vain ranta hiljainen, ei ketään tuu,
mä mietin: aikaahan tässä tuhraantuu.
Vain ranta hiljainen ja yksin oon,
onnesta jäljellä sirpaleet vain on.
Vain ranta hiljainen, niin hiljainen,
lintujen laulavan kuule enää en.
Vain ranta hiljainen, ääreltä sen
voit löytää hiljaisen, suuren kaipauksen.
Praia Silenciosa
Eu caminho sozinho até a praia silenciosa.
Não vejo mais ninguém, fico pensando triste.
Só a praia silenciosa, não vem ninguém,
eu penso: o tempo aqui tá se perdendo.
Só a praia silenciosa e eu tô sozinho,
das alegrias só restaram cacos.
Do vento vêm aquelas palavras do vazio.
Cinzas envolvem o ser humano em seus braços.
Só a praia silenciosa, tão silenciosa,
e não ouço mais os pássaros cantando.
Só a praia silenciosa, à beira dela
você pode encontrar uma grande saudade silenciosa.
Só resta uma pequena lembrança.
Isso não pode ser suficiente, se você está nas minhas memórias.
Só a praia silenciosa, não vem ninguém,
eu penso: o tempo aqui tá se perdendo.
Só a praia silenciosa e eu tô sozinho,
das alegrias só restaram cacos.
Só a praia silenciosa, tão silenciosa,
e não ouço mais os pássaros cantando.
Só a praia silenciosa, à beira dela
você pode encontrar uma grande saudade silenciosa.