Mustamaa

Terra Sombria

Mustamaa

No meio da tempestadeSeison keskellä kinosten
vejo acima de mim a escuridãonäen ylläni pimeyden
uma doce escuridãosuloisen pimeyden

Voo com asas de corvoLennän siivillä korpin
sobre o frio do norteyli kylmän pohjolan
sob mim brilha uma montanha geladaallani kiiltää jäinen vuori
essa montanha é de Tuonela...tuo vuori Tuonelan...

Os espíritos despertam de seu sonoHenget heräävät unestaan
das sombras da floresta escuratumman metsän varjoista
os espíritos, senhores das ferashenget, nuo petojen valtiaat
reis das florestas...metsien kuninkaat...

Caminho por um caminho nebulosoKävelen polkua sumuista
passando pelos vales antigosohi laaksojen muinaisten
esse caminho é eternotuo polku on ikuinen
o vazio da minha almasieluni tyhjyyden

Ele me leva à perdição eternaSe vie minut ikuiseen kadotukseen
à vida do outro ladoelämään tuonpuoleiseen
lá encontro meu senhorsiellä kohtaan herrani
ele toma minha almahän ottaa sieluni

Vagueio sobre o lago congeladoVaellan yli järven jäisen
procurando o caminho de voltaetsien tietä takaisin
o lago derrete atrás de mimjärvi sulaa jäljessäni
não posso mais voltaren pääse enää palaamaan
para aquele mundo eternotuohon maailmaan ikuiseen

Olho longe no horizonteKatson kauas horisonttiin
vejo o corvo voltandonäen korpin palaavan
não consegui mais acompanhá-loen päässyt enää matkaan sen
então fico aqui para sempre...jään siis tänne ainiaan...

Não sinto mais o frioEn tunne enää kylmyyttä
dos ventos gélidosjäätävien tuulien
a morte está perto de mimkuolema on lähelläni
para sempre.ainiaan