Synkän Muiston Äärellä

À Beira da Memória Sombria

Synkän Muiston Äärellä

Um cheiro de sangue sagrado invade minhas narinas,Sieraimiini tulvii pyhän veren löyhkä,
há areia cinza da lua que se tornouhiekasta kuunharmaasta on tullut
mais escuratummempaa
agora à noite...nyt yössä...
PretoMustaa

Quando o sol da manhã de outono se levanta novamenteSyysaamun auringon noustessa jälleen
nas rédeas do frio cortante,kirpeän pakkasen ratsailla,
minha respiração embaça nos meus olhos...hengitykseni huuruaa silmissäni...
O vento geme - bate nas minhas costas,Tuuli vaikeroi - selkääni takoo,
a areia na praia se revelahiekka rannalla paljastuu
tingida de um vermelho profundo.syvänpunaiseen värjäytyneenä.

Para sempre, eu acho, na memória de muitosIkuisesti, luulen, monien muistiin
essa manhã ficará assombrando...jää tämä aamu vainoamaan..
Montes de corpos crescem dos mortosRuumisröykkiöt kasvavat kuolleista
da cruz e da pátria dos meninos...ristin ja poikien Isänmaan...

Para sempre, eu acho, nas mentes de muitosIkuisesti, luulen, monien mielissä
a raiva turva o pensamentoviha sumentaa ajatuksen
mas nossa guerra é uma decisãomutta Sotamme on viisaudesta
em nome de nossos irmãos.päätös veljiemme puolesta.

Lutem pela terra natal,Taistelkaa puolesta synnyinmaan,
em nome do lar e da proteção de suas mães.äitienne kodin ja turvan takeeksi.
Padre, pastor ou bispo, seja lá o que for,Pappi, pastori tai piispa mikälie,
crucifiquem-no em sua própria igreja!ristiinnaulitkaa omaan kirkkoonsa!

Não devemos nos render,Luovuttamaan ei pidä meidän,
só existe um caminho até o fim!loppuun asti vie vain yksi tie!
Declaramos guerra contra a igreja, só existe um caminho até o fim!Julistamme sodan vastaan kirkkoa, loppuun asti vie vain yksi tie!

Quando a impotente filha do bispo for primeiroKun avuton piispantytär on ensin
estuprada,raiskattu,
e mesmo que os últimos a desonremja vaikka viimeiset häpäisivätkin
o corpo ensanguentado,veristä ruumista,
as partes de seu corpo contorcidohänen sätkivän ruumiinsa osia
são alimentadas...syötetään...
Para seu pai...Isälleen...
só então o bispo será enforcadovasta sitten piispa hirtetään
na sua querida bétula do quintal...rakkaaseen pihakoivuunsa...
O caminho leva à crueldade,Tie vie kohti julmuutta,
a beira da memória sombria.synkän muiston äärellä.