Tuonelan Koivut

Os Bétulas de Tuonela

Tuonelan Koivut

Caminho essa estrada até o vazio, no meio de prédios altosHukun tämän tien tyhjyyteen, keskelle korkeiden talojen
Que se erguem aos céus como lares das imagens divinasJotka kohoavat taivaisiin koteina Jumalan kuvien
Que beberam da fonte da juventude, que construíram a felicidadeJotka joivat nuoruuden lähteestä, jotka rakensivat onnelan
Mas não encontraram o homem láMut eivät löytäneet ihmistä sieltä
Encontraram uma longa e dolorosa morteLöysivät pitkän piinallisen kuoleman

Rola uma lágrima, rola outra, rolaVierii kyynel vierii toinen vierii
Da água dos olhos, água após águaSilmistä vesi veden jälkeen
Dos seios para as saias, das saias para o rio e do rio para o lagoRinnoilta helmoille, helmoilta joeksi ja joesta järveen
Um lago profundo como a mais sombria tristezaJärvi syvä kuin synkin suru on
Preto como o céu noturno escuroMusta kuin yötaivas pimeä
As bétulas de Tuonela, sem folhas, sussurram nossos dois nomesTuonelan koivut lehdettömät kuiskivat meidän kahden nimeä

Caminho por uma paisagem desconhecida, faço a viagem esperandoTuntematonta maisemaa kuljen teen matkaa toivoen
Cansado, fico descansando à sombra das bétulas de TuonelaVäsyneenä jään lepäämään katveeseen tuonelan koivujen
Você diria algo, faria algo, para que eu pudesse acordarSanoisit jotain, tekisit jotain, jotta herätä saisin
Das estradas da morte, das suas terras eu recuperaria minha vidaTuonen teiltä, sen vainioilta saisin elämäni takaisin

Rola uma lágrima, rola outra, rolavierii kyynel vierii toinen vierii
Da água dos olhos, água após águaSilmistä vesi veden jälkeen
Dos seios para as saias, das saias para o rio e do rio para o lagoRinnoilta helmoille, helmoilta joeksi ja joesta järveen
Um lago profundo como a mais sombria tristezaJärvi syvä kuin synkin suru on
Preto como o céu noturno escuroMusta kuin yötaivas pimeä
As bétulas de Tuonela, sem folhas, sussurram nossos dois nomesTuonelan koivut lehdettömät kuiskivat meidän kahden nimeä
[2x][2x]