Viikatelintu

Pássaro Viikate

Viikatelintu

Quando o céu também se apaga
Kun taivaskin sammuu
E a noite desce
Ja ehtoo laskeutuu
Na água nebulosa
Utuiseen veteen

Com remadas lentas
Hitain vedoin airon
Após cada remada
Jälkeen joka vedon
Deixando um redemoinho
Jättäen pyörteen

E as cabeças brancas das ondas seguem
Ja laineiden valkeat vaahtopäät kulkevat
Antes de baterem rapidamente nas margens
Ennen kuin kiireesti rannoille lyö
E das ilhas surgem as silhuetas dos pinheiros
Ja saarilta honkien siluetit nousee
Escondendo os recifes das margens
Kätkien karikot rannoilta sen

Seu canto é triste
Soi äänensä surullinen
Sobre o lago sombrio e silencioso
Yllä järven synkän hiljaisen
O mergulhão-de-pescoço-preto ao seu lado
Mustakurkku-uikku kupeet sen
É tão vermelho de ferrugem
Ovat niin ruosteen punaiset
Pássaro Viikate!
Viikatelintu!

Agora, nas noites mais frias, um homem é visto vagando pelas margens
Nyt kylminä öinä, nähty miehen hahmon vaeltaa rantoja

Com um mergulhão-de-pescoço-preto em seu ombro, eles contam isso
Mustakurkku-uikku olallaan istuvan, he kertovat sen