Kaupunkilapset

Crianças da Cidade

Kaupunkilapset

Eu vejo tudo isso, sentado quieto no metrôMä nään sen kaiken, istun metrossa hiljaa
As crianças correm de um lado pro outro, em competiçãoPikkulapset juoksee vaunun päästä päähän kilpaa
Uma alegria sincera, que raramente se vê em outros lugaresVilpitön riemu, jota harvoin näkee muissa
A brincadeira continua até o topo, os galhos crescem nas árvoresLeikki jatkuu latvaan asti, oksat kasvaa puissa
Os adolescentes na parte de trás do vagão xingandoMurrosikäset vaununperällä kiroillaan
A casca é tão dura, mas por dentro só se envergonham de suas falhasKuori niin pirun kova, mut sisin häpee vaan vikojaan
Leões na parede, os de meia-idade são uns porcosLeijonat taulassa, keski-ikäsii sikoja
Os comentários pesados dos bêbados fazem até os velhos suaremJuoppojen tylyt kommentit saa vanhuksetkin hikoomaan
Do lado de Sörkka, chegam dois viciados, um se apoia nos postesSörkän kohalt pari nistiä saapuu, toinen turvautuu tolppiin
E o outro cai de cara no chão.Ja toinen turvalleen kaatuu.
Uma mulher mais velha grita "Louvem a Jesus!"Vanhempi nainen huutaa "Ylistäkää Jeesusta!"
Alguém responde "Que se dane, a igreja leva até o último centavo de você."Joku vastaa "Vitut, kirkko vikat sentit vie sulta."
Um jovem imigrante se senta ao meu ladoNuori maahanmuuttaja istuutuu vierustaan
Tira do bolso um endereço, perguntando onde ficakaivaa taskusta osotteen, sijaintia tiedustaa
O túnel acaba, e a velocidade diminuiTunneli loppuu, ja vauhti hiljenee
Eu me levanto, quando a escuridão revela a paradaNousen ylös, kun pimeydestä pysäkki ilmenee

Eu nasci, eu cresci no meio dissoMä synnyin, mä kasvoin tän keskellä
Tão bonito, tão bonitoNiin kaunista, niin kaunista
E agora tudo depende deste momentoJa nyt on kaikki kiinni täs hetkessä

Nosso sol nasce na beira da ponte longaAurinkomme nousee pitkänsillan rannassa
As praças ganham vida, toda a cidade me esperaTorit herää henkiin, mul on koko stadi vastassa
Cada árvore, arbusto e planta,Jokaiset puut, puskat ja pensaat,
casas, paredes, luzes, pobres e crianças,talot, seinät, Valot, köyhät ja kersat,
Trens, metrôs, debaixo do relógio até a manta,Sporat, metrikset, kellon alta mantalle,
De Kluuvi até Kamppi e ao monumento Mannerheim.Kluuvista kamppiin ja Mannerheimin patsaalle.
Helsinque, só o nome é músicaHelsinki, nimi pelkästään muusana
Toque meu céu, o amor é nossa direçãoKosketa mun taivasta, rakkaus meil on suuntana
Em uma noite de verão, ao voltar pra casa, vejo tudo,Kesäyönä himaan kävellessä näkee kaiken,
essa beleza, atmosfera e arte de ruatän kauneuden, tunnelman ja katukuva-taiteen
Entre as famílias ricas e os chapéusHienosto perheen sekaan huittien ja hatsien
Aqui está um pedaço da verdade das crianças da cidadeTäs on sulle pala totuut kaupunkilapsien

Eu nasci, eu cresci no meio dissoMä synnyin, mä kasvoin tän keskellä
Tão bonito, tão bonitoNiin kaunista, niin kaunista
E agora tudo depende deste momentoJa nyt on kaikki kiinni täs hetkessä

No meio dessa cidade, eu brinquei quando era jovemKeskellä tätä kaupunkii pelleilin nuorena vuosii
Eu gritava de manhã nessas ruas "Bom dia, Finlândia!"Mä huusin aamuin näille kaduille "Hyvää huomenta Suomi!"
Sem preocupações, encontrei meu começo, eu nasci na cidadeIlman huolii löysin alkuni askelman, mä synnyin kaupunkiin
E vivo como uma criança da cidade. As paisagens urbanas me lembramja elän kaupunkilapsena. Kaupunkimaisemat muistuttaa niist
Aqueles momentos nos pátios, era brincadeira e alegria, agora vivem em letras nos pátioshetkistä pihoil, oli leikkii ja iloo, nyt ne elää teksteinä pihois
Deveria gritar de novo nas ruas de manhã, agora você pega sua bikePitäis kai viel huudella kaduille aamusin, nyt otat polkupyöräs
E pedala pra longe dessa cidade. Hoje em dia não se sabe até onde se pode irja poljet vittuun tästä kaupungist. Nykyään ei tajuu mihin on kykenevä
Na hora do rush, você também está pronto pra jogar a toalha.aamuruuhkas säkin oot valmis heittämään pyyhkeen kehään.
Mas as paredes ao redor não me sufocam na cidade.Mut eipä seinät ympärillä käy ahdistaa stadissa.

Eu nasci, eu cresci no meio dissoMä synnyin, mä kasvoin tän keskellä
Tão bonito, tão bonitoNiin kaunista, niin kaunista
E agora tudo depende deste momentoJa nyt on kaikki kiinni täs hetkessä

Os velhos bairros de Ullanlinna não desaparecem da memória com o tempoUllanlinnan vanhat kotikulmat ei hävii mielestä ajan kaa
Lembro de todos os rostos, dos vizinhos ao entregador de jornaisMuistan kaikki kasvot naapureista lehdenjakajaan
Sete anos deixaram marcas nesses sapatosJäi seittemän vuoden jälet sinne näistä kengistä
Ainda moro na cidade, mas isso é sobre o banco do tremAsun vieläki stadis, mut se siitä sporanpenkistä
Ficaram pra trás aquelas casas queridas e os portões,Jäi taakse ne rakkaat talot ja porttikongit,
paradas de trem, grandes igrejas e torres.sporapysäkit, isot kirkot ja tornit.

Essas casas pintam memórias nas paredesNää talot maalaa muistoja seinämiin
Nada pode cobri-las, elas não desaparecemmikään ei peitä niit, mihinkään ne ei hävii

Carros, ônibus, bondes,Autoi, dösii, raitiovaunuja,
Pessoas, animais, choros, risadasIhmisii, eläimii, itkuja, naurua
A cidade é agitada e cheia de acidentesSopivan vilkasta ja tapaturma altista
Na cidade, meu lar, tão precioso.Stadissa, oma koti kullan kallis.

Eu nasci, eu cresci no meio dissoMä synnyin, mä kasvoin tän keskellä
Tão bonito, tão bonitoNiin kaunista, niin kaunista
E agora tudo depende deste momento.Ja nyt on kaikki kiinni täs hetkessä