MARJAT

MARJAT

MARJAT

Levante-se, enxugo o gosto da terra da bocaNousen ylös, huuhdon mullan mausta suun
Rostos conhecidos se refletem na superfície do lagoTutut kasvot lammen pintaan heijastuu
Não se perdeu nem um traço, fico aqui admirandoEi ole hävinnyt piirteistä vähäisinkään, sitä ihmettelemään jään
A floresta ao redor respira pura vidaLehto ympärillä huokuu silkkaa elämää

No meio dessa floresta balança um velho sorveiraTämän metsän keskellä huojuu vanha pihlaja
Resista ainda de péKestä vielä pystyssä
Sob o peso de suas frutas, o tronco ameaça quebrarMarjojensa painosta, uhkaa runko murtua
Ajude, oh velhoAuttakaa oi vanhusta

Olhos tímidos à luz produzem uma lágrimaSilmät valolle arkoina tuottavat kyyneleen
Rostos pálidos recuperam sua corKasvot kalpeat saavat värinsä uudelleen
Pois este é o último bosque sagrado, no altar está essa sorveiraSillä tämä on viimeinen uhrilehto, alttarilla on pihlaja tää
O velho nos alimenta com suas frutasVanhus marjoillaan meidät kaikki elättää

No meio dessa floresta balança um velho sorveiraTämän metsän keskellä huojuu vanha pihlaja
Resista ainda de péKestä vielä pystyssä
Sob o peso de suas frutas, o tronco ameaça quebrarMarjojensa painosta, uhkaa runko murtua
Ajude, oh velhoAuttakaa oi vanhusta

Com suas frutas nos mantém vivosMarjoillaan meidät eloon saa
Com seus dons afasta a dorLahjoillaan tuskan karkottaa
Com suas frutas nos alimentaMarjoillaan meidät elättää
Com seus dons...Lahjoillaan...

No meio dessa floresta balança um velho sorveiraTämän metsän keskellä huojuu vanha pihlaja
Resista ainda de péKestä vielä pystyssä
Sob o peso de suas frutas, o tronco ameaça quebrarMarjojensa painosta, uhkaa runko murtua
Ajude, oh velhoAuttakaa oi vanhusta

Com suas frutas nos mantém vivosMarjoillaan meidät eloon saa
Com seus dons afasta a dorLahjoillaan tuskan karkottaa
Com suas frutas alimentaMarjoillaan elättää
Com seus dons...Lahjoillaan...