Painajainen

Pesadelo

Painajainen

Na praça tudo se aquieta, os gritos se perdem na escuridãoAukiolla hiljenee, hyytyy huudot pimeyteen
As espadas finalmente se recolhemTuppeen miekat vihdoinkin painuu
Após a dura batalha, é hora de um descanso tranquiloJälkeen taiston ankaran on aika levon rauhaisan
Irmãos vigiam, os outros dormemVeljet vartioi, muut uinuu

O coração ainda bate forteSydän hakkaa vieläkin
Os homens deitam com os músculos tensosMiehet makaa jännittynein lihaksin
Embora o acampamento se silencie e o sono venha devagarVaikka leiri hiljenee ja uni tulee hiljalleen
As almas não encontram pazEi henget rauhaa saa

Aflige, gritaPiinaa, huutaa
O pesadelo volta com o cheiro da batalhaPainajainen taiston tuoksinaan palaa
Possui, arranhaRiivaa, raapii
O pesadelo reabre feridasPainajainen haavat uudelleen avaa

Os guerreiros avançam para um novo ataque, de novo e de novoKäy soturit uuteen hyökkäykseen, uudelleen ja uudelleen
O exército inimigo não se rendeArmeija vihollisen luovuta ei
Irmãos caem dos lados, ninguém escapa da dorKaatuu veljet sivuilta, ei kukaan säästy kivuilta
A injustiça quase dominaVääryys hallitsee miltei

Assim, os prisioneiros das visõesNiin vangit näkyjen
Deitam-se sonhandoMakaavat uneksien
Vivem horrores com suas dores, atingem o inimigo com a espadaElävät kauhut tuskineen, iskevät miekan viholliseen
Enterram o irmão caídoHautaavat veljen kuolleen