Lintu

Pássaro

Lintu

Eu sinto ele, mas mesmo assimTuskin tunnen häntä ja kuitenkin
Vim pra te encontrarTulin häntä tapaamaan
Ele ainda é tão lindoHän on niin kovin kaunis vieläkin
Quando se vira pra me olharKun kääntyy minua katsomaan

Essa noite é a última pra mimTämä yö on minulle viimeinen
Ouço ele dizendoKuulen hänen sanovan
Sou uma pessoa doente e cansadaOlen sairas ja väsynyt ihminen
E por isso quero ir emboraJa siksi lähteä haluan

Você já sabe algo sobre a vidaSinä tiedät jo jotakin elämästä
Eu também sei um poucoJotain tiedän minäkin
Se você apenas tiver coragem de parar de ter medoKun vain uskallat lakata pelkäämästä
O paraíso você vai recuperarParatiisin saat takaisin

Ele ainda continua com lágrimas nos olhosHän vielä jatkaa kyynelet silmissään
Enfatizando cada palavraSanaa jokaista painottaen
Ele segura minha mão com forçaHän pitää kättäni tiukasti kädessään
E diz olhando nos meus olhos...Ja sanoo silmiin katsoen...

Não me arrependo de ninguém que abraceiEn kadu ketään niistä, joita syliini suljin
Eu realmente amei elesHeitä sentään rakastin
Choro por todos aquelesItken kaikkia niitä
Que deixei passarJoiden ohitse kuljin
Que evitei e fugiJoita väistin ja pakenin

Pois sempre que deixei alguém se aproximarSillä aina kun ihmisen lähelle päästin
Acabei me encontrando tambémLöysin lähelle itsekin
Mas se eu me protegiMutta jos itseäni
E me guardeiVarjelin ja säästelin
Logo me perdi e congeleiHeti eksyin ja palelin

O olhar dele se apaga, ele suspiraHänen katseensa sammuu, hän huokaisee
Seu aperto se soltaHänen otteensa raukeaa
Nesse momento, a luz ofuscaSiinä samassa silmiä häikäisee
E a janela do quarto se abreJa huoneen ikkuna aukeaa

Quando olho pra ele de novo, ele mudouKun jälleen katson häntä, hän muuttunut
Agora é um pássaro diante de mimOnkin linnuksi edessäin
E a asa do pássaro é branca e puraJa linnun siipeä puhtaan valkoista
Eu a seguro em minha mãoMinä pidänkin kädessäin

O pássaro sobe e já decolaLintu nousee ja lentoon jo lehahtaa
Eu fico aqui sozinhaMinä paikalle yksin jään
A figura se afasta nas alturas do céuHahmo taivaan korkeuksiin loittoaa
O quarto ecoa com seu vazioHuone humisee tyhjyyttään

Sento em silêncio e me lembroIstun hiljaa vielä ja muistelen
De suas últimas palavrasHänen viime sanojaan
As repito em voz baixaNiitä puoliääneen toistelen
Quando ele já se foi...Kun hän on mennyt menojaan...

Não me arrependo de ninguém que abraceiEn kadu ketään niistä, joita syliini suljin
Eu realmente amei elesHeitä sentään rakastin
Choro por todos aqueles, cujos caminhos eviteiItken kaikkia niitä, joiden ohitse kuljin
Que evitei e fugiJoita väistin ja pakenin

Pois sempre que deixei alguém se aproximarSillä aina kun ihmisen lähelle päästin
Acabei me encontrando tambémLöysin lähelle itsekin
Mas se eu me protegi e me guardeiMutta jos itseäni varjelin ja säästelin
Logo me perdi e congeleiHeti eksyin ja palelin