Koiran tuokio

Momento do Cão

Koiran tuokio

Lá pela rua silenciosa, no meio da escuridãoLäpi hiljaisen kadun, kesken pimeää
Olhos vermelhos me atingem, a cabeça tá tremendoPunaisiin silmiin sattuu, päätä täristää
Sinto o olhar nas costas, gosto de sangueKatse selässä tuntuu, veren makuinen
Sem a dona, tô por aí...Ilman emäntää liikkeellä on...

Por causa da dona, eu arrancaria até meu braço,Emännän takia voisin repiä vaikka käteni irti,
Mas duvido que eu precise me preocuparMutta tuskinpa minun tarvitsee itse vaivautua

O passo vira corrida, o peito apertaAskel juoksuksi vaihtuu, rintaa pakottaa
O medo não deixa, olhar pra trásEi anna pelko myöden, taakse katsoa
Lá pela rua silenciosa, caio na terra molhadaLäpi hiljaisen kadun, märkään maahan kaadun
O melhor amigo do homem alcança...Ihmisen paras ystävä saavuttaa...

O cachorro não consegue soltar o pescoço do meu colar,Koira ei meinaa millään laskea otettaan kaulani ympäriltä,
Agora tá parecendo que o tempo realmente tá acabando...Nyt alkaa vaikuttaa siltä, että aika on todella vähissä...