Rekviemi

Requiem

Rekviemi

Sem medo, angústia, tristeza nos últimos momentos em seus lábiosIlman pelkoa, ahdistusta, haikeutta viimeisen hetkenne huulilla
Eu conto a cruel terra nas garras do que é mais precioso, do qual essa dor já se despediuLasken julman maan kouriin sen kalleimman, josta jättänyt on jo tuo tuska

Rostos pálidos como a morte e mãos,Kalmankalpeat kasvot ja kämmenet,
Olhos frios e boca cheia de terraKylmät silmät ja suun multaa tulvillaan
A vocês eu elevo, à vista trago,Yllenne korotan, näytille kannan,
Para a imagem da ousadia, uma base eu construoJulkeuden kuvalle jalustan rakennan

Diante de mim eu fiz, não para mimEteeni olen tehnyt, en hyväkseni
Não dei para minhas necessidades, mas para levar ao erroEn tarpeisiini antanut, vaan viedäkseni väärään
Tirei pela mão do que abandonei o corpoKädestä vienyt siitä, mihin ruumiin hylkäsin
Para ver a quantidade de suas bênçãosNähdäkseni siunaustesi määrään

E olha, no seu altar há merda, que a mão da multidão tateia,Ja katso, alttarillasi on paskaa, jota juhlaväen kämmen hapuilee,
Esfrega na boca e cresce a fé de que merece issoHieroo suuhunsa ja kasvaa uskoaaman sen ansaituksi osakseen
E olha, no seu altar há merda, que a mão da multidão acaricia,Ja katso, alttarillasi on paskaa, jota juhlaväen kämmen hivelee,
Quer sentir o gosto do vinho, moldar isso à sua imagemTahtoo viinin maun siinä maistaa, muovata sen kuvakseen

Por orgulho eu vim, no orgulho eu caíYlpeydestä olen tullut, ylpeydessä langennut
Na plenitude, na obsessão, do orgulho eu me desvieiTäyttymykseen, mielitautiin, ylväydestä poikennut