Ukkonen

Ukkonen

Ukkonen

Nas ruínas do dia que passouAmmoisen päivän raunioilla
um povo ferido se arrastaryömii kansa riutunut
Nos seus bordos quebradosSen murtuneilla reunahilla
me observa e eu sinto vergonhameitä katson ja häpeän

Só o fogo do nosso céu iluminaVainko taivaamme liekki valaisee
a gente aqui no fim do mundomeitä täällä kadossa
na casa dos perdidos e miseráveiseksyneiden kurjassa talossa

Ainda consegue nossa chama se erguerVieläkö jaksaa tuo liekkimme nousta
romper as barreiras do tempolyödä halki aikojen
e enforcar o pastor da ilusãoja hirttää harhan paimenen

Sob o manto do pecadoSynnin peiton alla
na colina mais áridakaruimmalla kukkulalla
aqui choramos o que está por virtäällä itkette tulevaa

Na última ceifaViimeisellä atrialla
poupando nossas vidaseloanne säälimällä
só correm em direção à mortevain juoksette kohti kuolemaa

É isso mesmo que éTämäkö muka on
nossa única vidaelomme ainohon
a verdadetotuus

Ó, Ukko, senhor dos céusOi, Ukko, ilmojen herra
mostre sua força mais uma vezmahtisi vielä näytä
e enterre essa morte da almaja hautaa tuo hengen surma
neste desastre dos perdidosnäiden eksyneiden turma

Já me levanto dos joelhosJo nousen polviltani
e sinto meu corpoja tunnen ruumiini
Já abro os olhosJo avaan silmäni
e provo meu sangueja maistan vereni

Aqui na chuva minha alma sempre ardeTänne sateeseen aina sieluni palaa
Só na terra posso um dia derramar meu espíritoVain maahan voin koskaan henkeni valaa