Pyhimys

ootan sinua, ootan sinua
älä sano että sinä kaipaat minua
on vieraat lähteneet, vieraat lähteneet
pyyhi poskiltasi krokotiilin kyyneleet

älä kanna surunauhaa käsivarressas
tiedän kuinka paljon sinä mua rakastat
älä valita ja kerää myötätuntoa
älä ano sairaslomaa surun takia

vaan kuuntele kuinka nurkissa soi kaunis laulu
joka kertoo siitä kuinka rakastit mua

älä saatana sano että kaipaat minua
tiedät hyvin kyllä missä minä ootan sinua
en istu sängyn laidalle jossa mua rakastit
ja jossa valvoin turhaan öitäni sun vuoksesi

vaan ootan sua siellä minne tulet sinäkin
jonakin päivänä ennemmin tai myöhemmin
enkä haudo kostoa tai ole katkera
odotan vain että sinä palaat minun luokseni

minun kuvaani ja sinun kuvaasi
älä kanna lompakossa meidän kuvaamme
kohtaloani ja kohtaloasi
älä surkuttele kovaa kohtaloamme

tiedän että suunnittelit kaiken valmiiksi
että tapaturmalta mun surma näyttäisi

vaan kuuntele kuinka nurkissa soi kaunis laulu
joka kertoo siitä kuinka petit minut

älä saatana sano että kaipaat minua
tiedät hyvin kyllä missä minä ootan sinua
en makaa siinä vuoteessa jossa mua rakastit
enkä sen järven pohjassa jonne mut hukutit

vaan ootan sua täällä minne tulet sinäkin
jonakin päivänä ennemmin tai myöhemmin
enkä haudo kostoa tai ole katkera
odotan vain että sinä palaat minun luokseni

ootko niin, hei ootko niin pyhimys?